Päivitetty 8.2.2024
Janne Makkonen
Tässä artikkelissa käsittelen vähähiilihydraattista ruokavaliota tyypin 1 diabeteksen tai oikeastaan ylipäätään insuliininpuutosdiabeteksen hoidossa.
Käyn aluksi läpi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon liittyviä mahdollisia hyötyjä tyypin 1 diabeteksen (insuliininpuutosdiabeteksen) hoidossa ja tämän jälkeen pohdin myös vähähiilihydraattiseen/ketogeeniseen ruokavalioon liittyviä mahdollisia haasteita ja riskejä.
Suosittelen tutustumaan myös artikkeliin "Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä", josta löydät tietoa diabetesliittojen suosituksista ja omista suosituksistani vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteen. Jos sinulla on tyypin 1 diabetes/insuliininpuutosdiabetes, voit esimerkiksi saada käsitystä, voisiko jonkinlainen vhh-ruokavalio sopia sinulle.
Mitä tarkoitan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla? Kun verrataan yleisiin ravitsemussuosituksiin ja ihmisten keskimääräiseen hiilihydraattien saantiin, vhh-ruokavalion voi jakaa esimerkiksi karkeasti 3 luokkaan hiilihydraattimäärien osalta:
Huom! Ei ole olemassa virallisia määritelmiä, joten määritelmät vaihtelevat. Lisätietoa vähähiilihydraattisen ja ketogeenisen (= VHH:n tiukin muoto) ruokavalion määritelmistä saat artikkelista “Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) – määritelmät ja toteutus”.
Oletko tyypin 1 diabeetikko (tai ylipäätään insuliininpuutosdiabeetikko) ja joskus miettinyt, mihin vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyt hoidossa voivat liittyä? Tai epäiletkö, että hiilihydraattien rajoittamisesta ylipäätään voisi olla hyötyä?
On selvää, että vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta voi saada parhaimmillaan apua mm. verensokeritasapainon parantamiseen, rasva-arvojen ja verenpaineen hoitoon sekä laihduttamiseen/painonhallintaan. Totta kai myös muita hyötyjä voi olla, mutta nämä ovat diabeetikon kannalta erityisen tärkeitä. Toisaalta monet hyödyt voivat jäädä saamatta, jos ruokavaliota ei toteuteta järkevästi.
Etenkin verensokeritasapainon parantamisen osalta vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voi olla tiettyjä etuja tyypin 1 diabeteksen (insuliininpuutosdiabeteksen) hoidossa myös muihin ruokavalioihin verrattuna. Tehokas ruokavalio se on usein myös mm. laihduttamista/painonhallintaa ajatellen.
Esittelen nyt 10 keskeistä ja todennäköistä syytä siihen, miksi vähähiilihydraattinen ruokavalio voi parantaa tyypin 1 diabeetikon (insuliininpuutosdiabeetikon) verensokeritasapainoa.
Tyypin 1 diabeetikot yleensä laskevat tai arvioivat aterioiden hiilihydraattimääriä, joten on selvää, että suuremmilla hiilihydraattimäärillä myös hiilihydraattimäärien absoluuttinen arviointivirhe on usein suurempi kuin pienemmillä määrillä. Tämä kulkee puolestaan käsikädessä arvioitavan ateriainsuliiniannoksen kanssa.
Tarvittavan insuliiniannoksen suuruus menee todennäköisemmin oikein pienemmillä hiilihydraattimäärillä, koska pienemmillä hiilihydraattimäärillä ja sitä myötä yleensä pienemmillä insuliiniannoksilla arviointivirheiden vaikutus verensokeriarvoihin ei ole niin merkityksellinen. Tämä on yhteydessä seuraaviin kohtiin 2, 3, 4 ja 5.
Insuliinin imeytymisessä esiintyy vaihtelua, joten pienemmillä hiilihydraattimäärillä ja insuliiniannoksilla imeytymisvaihteluiden haitallinen vaikutus jää pienemmäksi.
Tähän vaikuttavat edelliset kohdat 1. ja 2. Jos hiilihydraattimäärä arvioidaan liian pieneksi, verensokeri kohoaa helposti liian korkealle aterian jälkeen. Mitä enemmän hiilihydraatteja aterialla on, sitä suurempi myös verensokerin nousu voi luonnollisesti olla.
Vaikka insuliinimäärä sattuisi oikein, voi ajoituksen kanssa olla silti todennäköisemmin ongelmaa, eikä insuliinin vaikutus välttämättä ole riittävän nopea estämään verensokerin liiallista kohoamista runsaammin hiilihydraatteja sisältävällä aterialla.
Vähemmän hiilihydraatteja sisältävällä aterialla verensokerin kohoaminen tapahtuu paljon hitaammin ja arviointivirheet näyttäytyvät pienempinä.
Tähän vaikuttaa etenkin kohta 1. Jos hiilihydraattimäärä arvioidaan liian suureksi runsaammin hiilihydraatteja sisältävällä aterialla, verensokeri laskee helposti liian matalalle aterian jälkeen liian suuren insuliiniannoksen vuoksi.
Joskus käy myös niin, että vaikka tarvittava insuliinimäärä olisi kokonaisuudessaan sinänsä oikea, voi insuliinin vaikutus olla liian nopeaa suhteessa hiilihydraattien imeytymiseen, mikä johtaa hypoglykemiaan.
Pienemmillä hiilihydraattimäärillä ja insuliiniannoksilla vakavien hypoglykemioiden riski aterioiden jälkeen (ja oikeastaan myös muina aikoina) onkin näin ollen usein pienempi, vaikka olet saattanut kuulla lähinnä vain pelotteluja vähähiilihydraattisen ruokavalion aiheuttamista hypoista. Palaan myöhemmin tähän hypoasiaan ja selvennän asioita.
Tähän vaikuttavat kohdat 1. ja 2. Mitä paremmin hiilihydraattimäärien arviointi ja insuliiniannos sattuvat kohdalleen, sitä pienempää verensokeriarvojen vaihtelu on.
On tyypillistä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio tasoittaa verensokeriarvoja ja vähentää niin sanottua vuoristoratailmiötä, jossa verensokeri seilaa edestakaisin korkeiden ja matalien arvojen välillä.
Tämä on tietysti itsestään selvää, mutta hiilihydraattimäärän rajoittaminen vähentää helposti myös tyypillisten pikaruokien, kuten esim. pizzan, hampurilaisten, karkkien jne. syömistä, jonka vuoksi verensokeritasapainon hallitseminen voi olla helpompaa.
Tällaisten ruokien väheneminen vähentää helposti myös ruokavalion energiamäärää. Ylipäätään hiilihydraattien vähentäminen on yksinkertainen ja monille tehokas keino energiamäärän vähentämisessä ja samalla laihduttamisessa ja painonhallinnassa (katso kirjoitukseni "Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) laihduttamisessa ja painonhallinnassa"). Laihtuminen parantaa yleensä myös insuliiniherkkyyttä, jolloin verensokeritasapaino voi parantua.
Laihtumisen hyöty verensokeritasapainon parantamisessa ei ole tyypin 1 diabeetikoilla kuitenkaan niin itsestään selvä asia kuin esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoilla. Tyypin 2 diabeetikoiden lisäksi isolla osalla myös tyypin 1 diabeetikoista on ylipainoa ja painonhallintaongelmia, joten vähähiilihydraattinen ruokavalio on kuitenkin joka tapauksessa hyvä vaihtoehto monelle.
Proteiinin vaikutuksesta tyypin 1 diabeetikoiden verensokeriarvoihin on selvää tutkimusnäyttöä. Todellisuudessa pelkästään hiilihydraatteihin perustuva insuliinin annostelu on hyvin yksinkertaistettu ja epäoptimaalinen malli.
Vähemmän hiilihydraatteja sisältävillä aterioilla proteiinin verensokeriarvoja kohottavat vaikutukset on usein helpompi havaita hiilihydraattien vaikutuksen ollessa pienempi. Tämän vuoksi proteiinille on helpompi annostella myös insuliinia.
Uskon, että hiilihydraatit saattavat helposti peittää proteiinien vaikutukset alleen, jolloin runsaammin hiilihydraatteja sisältävien aterioiden jälkeen on vaikeampi tietää, että mistä oikeastaan esimerkiksi korkeat verensokeriarvot johtuvat.
Rasvoilla on niin ikään vaikutus tyypin 1 diabeetikoiden verensokeriarvoihin. Rasvat voivat hidastaa joskus voimakkaastikin hiilihydraattien imeytymistä, mutta myöhemmin rasvojen vaikutus voi olla verensokeriarvoja kohottava.
Tämän yhtälön hallitseminen on usein haastavampaa runsaammin hiilihydraatteja sisältävillä aterioilla kuin vähemmän hiilihydraatteja sisältävillä aterioilla, jonka vuoksi pienemmillä hiilihydraattimäärillä matalien ja korkeiden verensokeriarvojen riski voi pienentyä.
Kun ruokavaliossasi on tietty linja (tässä tapauksessa vähähiilihydraattinen ruokavalio), eivätkä päivittäiset syömiset vaihtele jatkuvasti suuresti esimerkiksi hiilihydraattien osalta, on verensokeriarvojen käyttäytymisen tunteminen ja ennakointi myös helpompaa.
Kun opit tuntemaan ja ennakoimaan paremmin ruokavaliosi vaikutuksia verensokeriarvoihisi, saatat samalla myös paremmin oppia huomaamaan esimerkiksi liikunnan, stressin yms. vaikutuksia verensokeriarvoihisi, koska ruokavaliosta aiheutuvien mahdollisten sekoittavien vaikutusten määrä pienenee.
Ei ole tarkoitus antaa sellaista kuvaa, että vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ei voisi liittyä tyypin 1 diabeetikoilla koskaan mitään haasteita tai riskejä. Ei vhh-ruokavalio myöskään automaattisesti paranna verensokeritasapainoa kaikilla, vaikka se hyvin mahdollista onkin. Tyypin 1 diabeetikon ja yleisesti insuliininpuutosdiabeetikon verensokeritasapainoon vaikuttaa lukuisat tekijät.
Aina on hyvä myös muistaa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole mikään yksi tietty ruokavalio, vaan hiilihydraattimäärissä voi olla eroja myös vhh:ssa, kuten alussa esitin. Myös proteiinin, rasvan ja kuidun määrät voivat vaihdella. Ateriarytmi voi vaihdella, kuten myös ateriakohtaiset energiaravintoaineiden määrät. Kaikilla näillä on merkitystä verensokeritasapainon kannalta, eikä se itselle toimiva "yhdistelmä" aina löydy välittömästi. Ruokavalio on aina kokonaisuus, eikä hiilihydraattimäärä ratkaise kaikkea.
Palaan nyt niihin hypoihin. Aiemmin toin esille, että hypot voivat itse asiassa vähentyä vähähiilihydraattisen ruokavalion myötä. Kun puhutaan tyypin 1 diabeetikosta (insuliininpuutosdiabeetikosta), niin tämäkin asia on tietysti aina yksilöllinen, enkä voi sanoa, että vhh-ruokavalio vähentää juuri sinulla automaattisesti hypoja.
Toki niitä hypoja on odotettavissa ainakin silloin, jos insuliiniannoksia ei osata vähentää sopivasti insuliinintarpeen vähentyessä. Ateriainsuliinin lisäksi myös perusinsuliinin määriä voi joutua selvästi vähentämään. Turvallisuustekijöiden varmistaminen on tietysti tärkeää ja lääkärin konsultointi aina tarvittaessa suositeltavaa.
Usein varoitellaan, että maksa ei vähähiilihydraattisen ruokavalion vuoksi vapauta hypotilanteissa sokeria vereen normaalisti, koska hiilihydraattivarastot pienentyvät. Kyllä, maksan hiilihydraatti- eli glykogeenivarastot pienentyvät, mutta ei se ole automaattisesti huono asia. Se voi myös vähentää olennaisella tavalla ns. turhaa sokerin “pumppaamista” verenkiertoon, jolloin esimerkiksi aterioiden välillä ja yöllä verensokerin hallitseminen voikin olla helpompaa.
Entäs ketoasidoosin riski, jos noudatat esimerkiksi ketogeenista ruokavaliota? Myös tyypin 1 diabeetikko voi olla ravitsemuksellisessa ketoosissa ilman, että olisi kyse insuliinin puutteesta johtuvasta ketoasidoosista. Jos ketoaineet ovat valmiiksi koholla, niin totta kai esimerkiksi joissakin sairaustapauksissa tai insuliiniannosten unohtuessa ketoasidoosin riski voi olla suurempi.
Myös mm. tiettyihin diabeteslääkkeisiin, kuten SGLT2-estäjiin (sokerinpoistajat) liittyy suurentunut ketoasidoosin riski etenkin ketogeenisellä ruokavaliolla. En suosittele ketogeenista ruokavaliota (hyvin tiukkaa hiilihydraattirajoitusta) näitä lääkkeitä käyttäville. Maltillisempi hiilihydraattirajoitus voi tulla joskus kyseeseen, mutta en pysty antamaan mitään tiettyä "turvallista" hiilihydraattirajaa, joten asiassa on syytä noudattaa varovaisuutta. Näistä lääkkeistä eroon pyrkiessä on syytä keskustella lääkärin kanssa asiasta.
Riskeistä on hyvä olla tietoinen ja ruokavalion sekä lääkityksen kanssa tarkkana, mutta tämä pätee samalla tavalla ruokavaliosta riippumatta. Aika usein näkee liikaa riskien korostamista ja esimerkiksi hypoista tai ketoasidoosin riskistä varoittelemista vhh-ruokavalion/ketoruokavalion yhteydessä, vaikka nämä ongelmat luultavasti ovat lopulta yleisempiä ihan joillain muilla kuin tällaisia ruokavalioita noudattavilla. Nämä asiat eivät ole niin selkeitä kuin joskus esitetään.
Yksi tärkeä asia on pitää myös mielessä, että verensokeriarvot eivät ole ainoa asia, johon täytyy kiinnittää huomiota. Ruokavalion on hyvä olla myös rasva-arvojen (kolesteroliarvojen) kannalta järkevästi koostettu ja esimerkiksi painonhallinnan kannalta hyödyllinen.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on paljon ristiriitaista tietoa ja asioissa voi helposti "harhautua", joten tutustu kirjoitukseen "Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) ja terveysväittämät", jossa esittelen monia sekavia väittämiä.
Olen tuonut useammissa yhteyksissä esille, että yksi haaste liittyy siihen, että hiilihydraattirajoitteisissa ruokavalioissa pysyminen pitkäkestoisesti on monelle haasteellista. Tähän auttaa kuitenkin ruokavalion yksilöllinen koostaminen ja esimerkiksi se, että mieltää ruokavalion keskeiseksi osaksi hoitoa ja saa myös tarvittavaa tukea asian suhteen.
Suosittelen tutustumaan graduuni, mikäli haluat tarkastella asiaan liittyviä tutkimuksia ja perehtyä hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen vaikutuksiin verensokeritasapainon kannalta tarkemmin. Pääset myös lukemaan tyypin 1 diabeetikoiden mielenkiintoisia ja arvokkaita kokemuksia, joita kyselytutkimuksellani keräsin. Linkki alla:
USA:n diabetesliitto ADA:n nykyinen kanta on, että vähähiilihydraattisista ruokavalioista on yleisesti ottaen eniten näyttöä verensokeritasapainon parantamisessa diabeetikoilla, mutta tyypin 1 diabeetikoiden osalta vähäisempi tutkimusten määrä tekee johtopäätösten tekemisen hankalaksi.
Tyypin 1 diabeetikoilla tehtyjä laadukkaita tutkimuksia vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista ei kovin paljon vielä ole, mutta näyttö vhh:n hyödyistä vaikuttaa hyvin lupaavalta. Tulokset ovat olleet joissakin tutkimuksissa erinomaisia. Monet tyypin 1 diabeetikot kokevat hiilihydraattien rajoittamisen hyödyllisenä myös käytännössä. Tämä tuli hyvin selväksi myös omassa kyselyssäni.
Tutkimusnäytön mukaisesti kyselyssäni tuli myös esille se, että suurin osa tyypin 1 diabeetikoista kokee proteiinien ja rasvojen vaikuttavan verensokeriarvoihin. Toisinaan proteiinien ja rasvojen merkitystä ei kuitenkaan osata tiedostaa lainkaan, eivätkä hoitotahotkaan välttämättä huomioi asiaa ohjauksessa ollenkaan.
Joskus kuulee, että vähähiilihydraattista ruokavaliota ei voi suositella tyypin 1 diabeetikoille puutteellisen tutkimusnäytön vuoksi. Tietysti tutkimuksia tarvitaan lisää, mutta yksilötasolla ei aina voi jäädä odottelemaan lisää tutkimuksia vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista, jos asia vaikuttaa selvältä, että ruokavaliosta on hyötyä terveydelle.
Omille kokemuksille ei tietysti voi liikaa antaa painoarvoa, eivätkä ne yksistään riitä arvioimaan asioita. Diabeetikon on kuitenkin hyvin helppo huomata etenkin hiilihydraattien vaikutukset omalla kohdallaan, kun verensokeriarvoja voi niin konkreettisesti mitata. Jos kokemuksia suhteuttaa vielä tutkimusnäyttöön, niin kyllä ne voivat antaa siinäkin mielessä arvokasta lisätietoa.
Turvallisuustekijöistä huolehtiminen ja ruokavalion järkevä koostaminen on olennaista, joten suosittelen aina hakemaan herkästi apua. On varmaan myös selvää, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ei yksistään yleensä ratkaise kenenkään diabeetikon kaikkia haasteita. Eikä se tietenkään syystä tai toisesta ihan kaikille diabeetikoille sovi (vaikka erilaiset vaihtoehdot vhh:n suhteen mahdollistavatkin sen soveltumisen suurimmalle osalle diabeetikoista).
Jos haluat tietää, minkä tekijöiden ajattelen kokonaisuudessaan olevan avainasemassa diabeteksen hallinnassa isolla osalla diabeetikoista tyypistä riippumatta, niin minulla on sinulle ilmainen e-kirja "2 avaintekijää diabeteksen tehokkaaseen hallintaan ja ehkäisyyn", jonka voit ladata suoraan tämän tekstin alapuolelta. Suosittelen lataamaan kirjan, ruokavaliostasi riippumatta.
Hyödyllisiä vinkkejä sisältävä ja ajatuksia herättävä e-kirja erityisesti tyypin 1 ja 2 diabeetikoille sekä diabetesriskissä oleville. Lataa omasi nyt ilmaiseksi tästä:
Lataamalla e-kirjan hyväksyt tietosuojaselosteen mukaisen tietojesi käsittelyn. Tietosi ovat turvassa ja voit poistua sähköpostilistalta milloin tahansa.
Janne Makkonen on diabetekseen ja vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin erikoistunut ravitsemusterapeutti ja kokonaisvaltaisen hoidon puolestapuhuja. Hän on itse tyypin 1 diabeetikko, jonka tavoitteena on auttaa tehokkaasti mahdollisimman monia diabeetikoita (tyypistä riippumatta) ja tyypin 2 diabeteksen riskissä olevia.
